Matkailupalvelu Kuutar

Näsijärvi on Pirkanmaan suuri keskusjärvi ja Suomen 16. suurin järvi. Se on pituudeltaan 44km, leveydeltään 5–7 km ja sen syvin kohta on noin 63 metriä. Pinta-alaakin on kertynyt 265km². Näsijärven rantaviiva on rikkonainen; mantereelle työntyy syviä lahtia, joiden väliin jää pitkiä niemiä. Komein ja tunnetuin tällainen lahti on Koljonselältä mantereelle pistävä Pengonpohja, joka on liki 8km pitkä. Näsijärvi laskee vetensä Tammerkosken ja Pyhäjärven kautta Kokemäenjokeen.

Korkeuseroltaan Näsijärven vesistö jakautuu kahteen osaan, sillä Näsijärven pohjoispäässä olevalla Muroleen kanavalla on yhden metrin korkuinen sulutus latvavesien ollessa 96 metriä merenpinnan yläpuolella.

Muroleenkanava

http://www.ruovesi.fi/matkailu/muroleenkanava.htm

Muroleen kanava sijaisee Näsijärven pohjoisosassa. Se yhdistää Vankaveden ja Paloveden Näsijärven reitillä Kokemäenjoen vesistössä. Kanavan rakentaminen tuli ajankohtaiseksi 1800-luvulla, Tampereen kaupngin kasvaessa voimakkaasti. Yksi pahimpia esteitä oli Muroleen koski. Kun laivojen koko kasvoi koko ajan, alettiin kosken ohittamiseksi suunnittelemaan kanavaa. Kanavan rakennus kesti neljä vuotta ja se valmistui keväällä 1854. Muroleen kanavasta tuli 315 metriä pitkä. Kanavan yli rakennettiin kaksiosainen nostosilta, joka on ollut ainutlaatuinen Suomessa. Kääntösilta korvasi kuitenkin nostosillan jo vuonna 1877.

Muroleen kanavan ympäristöön kannattaa kiinnittää huomiota, sillä se on arvokas perinneympäristö. Se on myös Vääksyn kanavan jälkeen Suomen toiseksi vilkkain sulkukanava, jossa parhaimpina vuosina on yli 6000 sulutusta. Muun muassa 100- vuotias höyrylaiva Tarjanne liikennöi kesäisin muroleen kanavasta lähes päivittäin.

Muroleen kanavakahvila ( kahvila, A-oikeudet ) palvelee edellen kesäisin veneilijöitä. Jokaiselle ohikulkijalle on tarjolla virvokkeiden ja purtavien lisäksi myös perinteisiä lavatansseja kesälauantaisin.

Matkailupalvelu Kuuttaren m/s Wellamo alus syntyi Kotkan summassa 1989 ja sai nimensä sarjan mukaisesti Vire VII. Näsijärvelle saapuessaan Jarmo Jääskeläinen (laivan edellinen omistaja) nimesi laivan uudelleen ajatellen vedenneito Vellamoa. Nimi päätettiin kuitenkin kirjoittaa W-kirjaimella ja erottui näin Kalevalaisesta vedenneidosta.

Kalevalaisen taruston Vellamo vedenneito oli mukana synnyttämässä yritystäni Matkailupalvelu Kuutarta, joka on luonteva jatkumo tuolle suomalaisen tarun hahmolle. Pyrkimyksenäni onkin toimia hyvänä ja arvostettuna emäntänä luonnonkauniille suomalaisille järviristeilyille sekä tapahtumille rantamaisemisssa.

Lainaus wikipediasta:

” Vellamo on hyvä ja arvostettu veden emäntä, veden eukko tai veen emonen kalevalaisessa runoudessa. Vellamoa on kuvattu muun muassa ruokorintaiseksi, ja hänen vaatteenaan kerrotaan olleen meren vaahtoa. Vellamo asui veden alla Ahtolassa, ja hänen puolisokseen nimetään usein Ahto tai Ahti.

Ilmeisesti Vellamo kuului kalansaaliin toivossa palvottuihin vedenhenkiin. Muita tehtäviä olivat luultavasti aaltojen nostaminen tai purjehdussäähän vaikuttaminen.

Vellamoa on ilmeisesti pidetty kauniina, ja häneen on ehkä suhtauduttu samoin kuin metsän emäntään. Myöhemmin häneen on liitetty ainakin jossain määrin merenneidon tai seireenin piirteitä.

Sanan Vellamo arvellaan tulevan veden liikehdintään liittyvästä velloa-sanasta.”

* Ja jos minä itse olen veden emäntä, niin laivalta löytyy myös ihastuttava Wellamon neito Heini sekä yli 10 vuotta Näsijärven vesillä risteillyt kapteenimme Vesa.

- Talvisesta pakkaspäivästä la 17.1. mökkeillen nauttiva Tiina

Kuutar on pala mystistä maagisuutta, naisellista veden voimaa. Kiehtova, salaperäinen ja kaunis.

Kuun vaihteleva vaikutus vesiin ja naisellisuuteen luovat kiehtovan kokonaisuuden. Vaikkei sisävesillämme vuorovedet tunnukaan, niin kuun vetovoimalla on maaginen vaikutus jopa järvellä oleviin risteilijöihin. Voiko upeampaa kokonaisuutta olla kuin auringonlaskun aikaan lähtevän risteilyn päättyminen täyden kuun nousuun…

Kuutar syntyi vuonna 2002, kun nuorena naisena hyppäsin tuntemattomaan, ostin m/s Wellamo -laivan ja aloitin risteilyiden järjestämisen Näsijärvellä Tampereella. Vesi elementtinä on aina ollut minulle tärkeä ja pienestä pitäen olen järvien rannoilla ja vesillä viettänyt paljon aikaani. Veteen luonnollisesti yhdistyvä naisellista energiaa säteilevä kuu on myös vedonnut minuun aina. Vaikka se heijastaakin auringon valoa, niin mielestäni se vain lisää sen voimaa. Tarvitsemmehan kaikki toisiamme ja sen myöntäminen on suurinta vahvuuttamme.

Ihanaa alkanutta vuotta kaikille!

Kirpeän aurinkoisena pakkasperjantaina 16.1.09

-Tiina